Neiti E:n syntymäpäivä Roomassa 2016

Neiti E totesi lentokoneessa, että voisi ottaa samppanjaa, koska on hänen syntymäpäivänsä. Minä - aina päivämääristä täysin perillä oleva ystävä - totesin: "AI! Se on tänään! No otetaan!"

Kyllähän lentokoneessa nautitussa samppanjassa on aina tiettyä glamouria ja tunnelmaa...

Roomassa löysimme majapaikallemme vievän kadun ja pysähdyimme tietenkin syömään. Italiassa pääasia on se, että syö lähinnä koko ajan.

Ensimmäiset lihafestit katukuppilassa, josta tuli Rooman reissumme vakipaikka. Pysähtymättä emme paikan ohi juurikaan kävelleet.

Aperol Spritz kuuluu Italiaan. Opin juomaan Aperol Spritziä, kun asuin Venetsiassa. Silloin se oli venetsialaisten juoma, mutta nykyään sitä juodaan ihan kaikkialla - jopa Turussa.

Leikimme, että Roomassa on jo lämmin ja pukeuduimme koko reissun ajan liian vähiin vaatteisiin. No, mutta hei, Roomassa kuuluu olla tyylikäs. Italia on tyylikäs maa!

Reissumme pakollinen nähtävyys oli Colosseum. Neiti E totesi: "Mä en tiennyt, että se on noin pieni!" Se siitä historiallisesta ihmeestä sitten...

Kyllä se silti oli vaikuttava ja kaunis.

"Maksetaanko me sinne sisälle sen takia, että saadaan otettua perinteiset peukku ylöspäin ja peukku alaspäin -kuvat?" Maksettiin.

Matkalla Rooman perinteiseen hipsteri-ravintola-kuppila-opiskelija-täällä_on_kaikki-kaupunginosaan: Trastevereen.

Alkuillasta istuimme kirjojen keskellä juomassa kuohuviiniä. Trasteverestä löysimme reissumme aikana sekä aivan ihania paikkoja että ihan kamalia paikkoja. Se on oikeastaan tuurista kiinni. Hintataso ei ole taatusti edullisin, mutta parhaimmillaan paikat ovat niin kivoja, että se ei haittaa.

Söimme huonossa ravintolassa Neiti E:n syntymäpäiväillallisen, joten Neiti E halusi siirtyä jonnekin muualle syömään synttärikakkua eli tiramisua. Löysimme paikan, jossa tarjoilija sanoi meille: "Tilasitteko te vain tiramisua ja kuoharia? Mä rakastan teitä!" Kyllä! Se oli hieno päätös hienolle päivälle.

Kiitos neiti E ja neiti H upeasta päivästä Roomassa!

Balkan 2016: Dubrovnikin vanhakaupunki

Toisena päivänä Dubrovnikissa päätimme mennä tutustumaan Unescon maailmanperintökohteeseen: vanhaankaupunkiin. Ei sitä voi sanoa nähneensä Dubrovnikia, ellei siellä käy.

Paikka oli ihan täynnä turisteja - tietenkin. Siinä oli se hyvä puoli, että kehtasi ihan rennosti ottaa koko ajan valokuvia. Niin kaikki muutkin tekivät.

Arkkitehtuuri muistutti hyvin paljon Venetsian arkkitehtuuria. Siinä oli turistien keskellä varsin kotoisa olo.

Vanhakaupunki ei kooltaan ole järin suuri. Se on aika nopeasti kierretty ympäri.

Menimme kahville ja selitin Kassulle, miksi järjestelmäkameran mukaan ottaminen oli välttämätöntä. Kännykällä ei olisi tämä vastavaloon otettu kuva onnistunut lainkaan. Kameraa oli kieltämättä aika raskas kantaa, mutta en silti usko, että se oli se suurin ongelma valitsemallamme kantamusten tiellä.

Dubrovnik on paikka, jossa olen törmännyt eniten turisteihin verrattuna mihinkään muuhun matkakohteeseeni. Jokaisessa ravintolassa ja baarissa, jossa olimme, oli myös joku muu suomalaisseurue. Sinne lennetään hyvin monesta paikasta suoraan, ja nyt sinne pysähtyy myös luksus-risteilyalukset päiväksi. Majatalomme emäntä oli aika kyllästynyt siihen, että laivat tuovat turistit päiväksi Dubrovnikin vanhaankaupunkiin. Silloin he tuovat kyllä rahaa yhteen paikkaan, mutta esimerkiksi juuri majoituspalvelut eivät hyödy mitään. Paikallisia ihmisiä vanhassakaupungissa ei kovin montaa enää asu, koska he ovat voineet myydä asuntonsa hyvään hintaan pois.

Oli sen verran houkutteleva mainos, jotta sinnehän me suuntasimme!

Mainos ei valehdellut!

Kyllä siinä maisemia tuijottaessa kelpasi pari juomaa nauttia. Dubrovnik oli kaiken kaikkiaan mielestäni varsin rentouttava paikka. Se oli hyvä valinta loman aloituspaikaksi.

Pysähdyimme lounaalle Kopuniin. He mainostivat lounastaan sanoilla Light Lunch. Vastaavia paikkoja oli muuallakin vanhassakaupungissa. Oli tosi kiva, että oli mahdollisuus syödä terveellinen lounas! Se on yleensä lomalla yllättävän hankalaa.

Lounaan jälkeen oli energiaa lähteä  kiipeämään kapeiden käytävien portaita ylös.

Ylhäällä kulkiessa sai vähän ajatuksia siitä, millaista vanhassakaupungissa eläminen on.

Koska matkustin jalkapallofanin kanssa, menimme irkkubaariin katsomaan MM-kisoja. Olin aluksi innoissani, koska baari oli virittämässä valkokangasta ulos. Siinä olisi ollut kiva istua ja tuijotella peliä. Jostain syystä kuvaa ei kuitenkaan saatu viritettyä kankaalle, joten jouduimme ahtautumaan tunkkaiseen baariin. Olihan se tunnelma ihan jees.

Illan päätteeksi menimme majapaikkaamme lähellä olevaan Shizuku-ravintolaan. Se ei ollut vanhassakaupungissa, mutta ansaitsee maininnan, koska se oli hyvä ravintola se! Satuimme osumaan myös sopivaan aikaan, koska meidän jälkeen ravintola alkoi täyttyä täpötäyteen.

Dubrovnikin vanhakaupunki oli kaunis ja ainutlaatuinen paikka, joka oli hieno nähdä. Yhden päivän retki riittää siellä mainiosti. Suosittelen kuitenkin katsomaan Dubrovnikia myös vanhankaupungin ulkopuolelta.